Moikka!
Tällä kertaa aattelin kirjottaa oikeesti jostain aiheesta. Sellaiseksi valikoin kehut ja kehujen vastaanottamisen.
Tämä siksi, että yleensä ihmiset jaksaa antaa vain negatiivistä palautetta. Totta on, ettei positiivisestä palautteesta välttämättä opi mitään, eikä saa mitään tietoa, missä olisi parannettavaa, mutta silti. Joskus kaikista on varmasti ihan kiva kuulla, että tässä ei välttämättä olekaan mitään parannettavaa, että onkin oikeasti hyvä jossain.
Maailmassa on niin paljon ihmisiä, joilla on tosi huono itsetunto ja toiset saattaa olla siitä syystä masentuneitakin. Huonoon itsetuntoon auttaa kehut. Onko se niin vaikeaa sanoa kaverille kerran päivässä esimerkiksi jostain hoidetusta hommasta että "Hyvä" tai " Toi oli hyvin tehty!". Ei. Se on vain yksi vaivainen sana/lause. Silti se voi muuttaa jonkun päivää parempaan suuntaan tosi paljon. Kyllä mun mieltä ainakin lämmittää kun joku kertoo, että joku homma onkin hoidettu kunnolla ja että tästä saisi olla tyytyväinen. Ei tarvitse parantaa. Ainaisena perfektionistina etsin aina jotain, jolla saisin homman hoidettua paremmin, nopeammin, tehokkaammin.
Toinen asia mistä haluan kirjoittaa on (ainakin) suomalaisten perisynti, eli kehujen vastaanotto. Tai pikemminkin kyvyttömyys niiden vastaanottoon.
Aletaan heti vähätellä itseään tai sitä työtä jonka on tehnyt. "Eei se nyt niin hyvä oo.." "Älä valehtele, ruma se on.."
Se kyllä alkaa ärsyttää kehujaakin, kun koittaa parantaa toisen päivää ja kertoa positiivista mielipidettään, ja toinen tyrmää sen heti. Onko se niin vaikeaa? Sanoa kerrankin vain "Kiitos." kun joku kehuu sinua. Onko se liian itsekkään oloista? Elämmekö maailmassa missä mistään omastaan, mistään saavutuksistaan, ei saisi olla ylpeä? Ilmeisesti, ainakin joidenkin mielestä.
Itse olen nyt yrittänyt vastata kiitos, kun joku kehuu. Ensin meinaa aina lipsahtaa se "Nääh, paremminkin ois voinu mennä.." mutta sit tulee mieleen se pieni ajatus jostain takakulmasta että: "mutta eikös tääkin ollut jo ihan okei suoritus, olisi se voinut huonomminkin mennä?".
Mitä jos tekin rakkaat lukijat kokeilisitte edes viikon ajan vastata "kiitos" saamiinne kehuihin?
Ja muistakaa kehua toisianne, se voi piristää harmaatakin päivää ainakin hetkellisesti! (:
Kaiken tämän jälkeen on hyvä myös esitellä kenkäperheen uusimmat jäsenet..
Kyseessä ovat siis hempeän vaaleanpunaiset Housen tennarit..
Nämä kotiutin hintaan 17,95€ Prismasta.
Vielä päätteeksi aattelin laittaa tällaisen loisteliaan biisin, johon tänään aamulla tutustuin.. Ei tosiaan ihan mun tyylistä mutta silti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti